Tekstit

Kuinka pieninä palasina onkaan mun tietoni maailmalla

Elämästä on tullut minäkeskeistä ja kaksijakoista. Rakennetaan verkkoelämää varten kaunisteltuja, karsittuja tai valheellisia minäkuvia ja pyritään pitämään piilossa todellinen minä. Tähän minäkeskeiseen elämään kuuluvat toisaalta selfiet ja laskelmoidut profiilit, toisaalta itseä, identiteettiä, terveyttä ja henkilökohtaista elämää koskevat tiedot, niiden hallinta ja suojaaminen tai jakaminen haluamilleen tahoille. Ihmisten pitäisi pitää pieni virallinen minänsä suojattuna ja ehjänä, jotta sitä ei varastettaisi eikä joku tuntematon tekisi sillä esimerkiksi verkko-ostoksia. Ei ole muutenkaan kivaa jos joku muu esiintyy omalla nimellä. Jos selfiet ovat hauskaa viihdettä, ovat itseä koskevat tiedot jo vakavampi asia, koska niiden perusteella on oikeus äänestää, saada terveydenhoitoa, koulutusta ja muita yhteiskunnan palveluja. Ne ovat mun dataa (hienommin sanottuna omadataa tai mydataa), jota kyllä kysellään ja jota kertyy järjestelmiin kaikkialla, missä liikun ja toimin. Pien

Pirstoutunut tietokäsitys ja sen monikimalteisuus

tieto ”merkkijono, viesti, tosiasia, havainto, tulkinta tai käsitys” http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:tt:t117 Yllä oleva tiedon määritelmä voi tuntua hämmentävältä. Kuitenkin kun puhumme tiedosta, saatamme tarkoittaa mitä tahansa näistä ja paljon muuta, riippuen asiayhteydestä ja näkökulmasta. Tiedolle ei ole yhtä yleispätevää määritelmää, mutta meillä on kuitenkin siitä ja sen piirteistä käsitys, joka mahdollistaa keskustelun. Mistä teillä puhutaan, kun puhutaan tiedosta? Mistä sinä puhut, kun puhut tiedosta? Aikanaan tietokouluttajana aloitimme usein uuden kurssin tällä kysymyksellä. Nopeasti kävi ilmi, että pienessäkin ryhmässä tietokäsitykset olivat hyvin erilaisia. Tietokäsityksemme määrittää sitä, mitä pidämme tietona on ja mistä tieto melestämme tulee. Tietokäsitykseen sisältyy arvo, jonka annamme tiedolle, on sitten kyse taloudellisista, sivistyksellisistä tai sosiaalisista arvoista. Tietokäsityksemme on muototunut myös sen pohjalta, mitä ajattelemme tiedon suht

Tiedon arvosta ja tekoälystä

Keskustelu tietopolitiikasta on noussut tekoälykeskustelun rinnalle. Viime vuonna kirjoitin yhdessä kollegani kanssa raportin aiheesta ” Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa . Asiasta on puhuttu monilla foorumeilla. Tulevaksi syksyksi hallitus valmistelee eduskunnalle selontekoa työotsikolla ”Eettistä tietopolitiikkaatekoälyn aikakaudella” . Viime aikoina on usein tuntunut siltä, että tiedon aika on jo ohi. Sen rinnalla, että tietoa on ennennäkemättömällä tavalla saatavissa, ovat arkeemme ja työhömme vyöryneet riskit henkilötietojen väärinkäytöstä, valeuutiset ja verkkorikollisuus. Hyvä ja paha kilpailevat verkossa niin kuin muuallakin maailmassa. Googletamme helposti saatavia tietoja tarkistamatta lähteitä, jakelemme niitä eteenpäin emmekä osaa arvioida, mikä on tärkeää ja olennaista. Kuormitamme aivoja pintapuolisella sälällä. Meillä on vaikeuksia saada otetta kokonaisuuksista. Yleinen teoria tiedon arvoketjusta erittelee tiedon dataksi, informaatioksi ja viisaudeksi. Yuval